Teen mä muutakin kuin luen kirjoja ja lakkaan kynsiäni. Mä myös katkon niitä. Kynsiä näjetsen. Tänään meni kolme. Vasen pikkusormi on jo pari viikkoa piilotellut pahaa repämän alkua kynsilakkakerrosten alla, joten ihme että se säilyi näinkin kauan, mutta lisäksi damagea ottivat myös vasen etusormi ja oikea keskari.
Sillai kai.
Viime viikolla homepesin puutarhakalusteet ja öljysin ne (katkomatta kynsiäni mutta saaden useita paarmanpuremia, joista pahiten kutiavan kankkuuni). Sitten isäntä homepesi terassin, ja mä vietin sunnuntaiaamuni sitä öljyämässä. Eilen ajoin kiitettävässä kaatosateessa Poriin ostamaan pensselin ja petsilakkaa, ja tänään ruuvasin jalat irti Ikean kirjoituspöydästäni, jotta sain sen kannettua ulos hiottavaksi. Meillä tuo hiomakone on tuollainen pieni, joten jurruttelin siinä kyllä jonniin tovin, ja kääntöpuoli ja reunat jäivät vielä huomisen hommiksi.
Mutta ainakin mä vihdoin ja viimein ryhdyin toimiin tuon pöytäni kanssa, vastahan mä olen kaksi kesää suunnitellut että se tarttis hioa ja lakata uudelleen, kun on niin likainen ja kulahtanut ja kellastunut.
En kyllä tiedä, miten mun keuhkoni suhtautuvat tohon hiomapölyyn. Voi olla, että ensi yön aikana tulen kakomaan itseni hengiltä. Toivottavasti kumminkaan en. Haluaisin kovasti vielä viettää tulevia lomapäiviä auringossa lueskellen ja kynsiäni kasvatellen.