Sitä on nyt kesälomalaisella aikaa kaiken maailman hupsutuksiin, kuten tuplaleimauksien tekemiseen kynsille. Tai Myytinmurtajien katseluun Onnimannin kanssa. Tosin tässä viikolla jo Facessa totesinkin, että nyt on tenava katsonut niitä selkeästi liikaa, kun se tuli tuohon viereeni läpsyttämään reittään ja totesi asiallisella äänensävyllä, että sulla äiti on tässä kohtaa paljon sellaista niin kuin ballistinen hyytelö. Että lasten suusta jne. Voihan *sensuroitusana*.
Olen siivonnut tähän mennessä nyt olkkarin kaikki kirjahyllyt, joka metrin ja joka sentin, ja lukenut neljä kirjaa. Viides menossa. Tosin, koska kyseessä on George R.R.Martinin teos, tämä kirja vastaa kooltaan suurin piirtein niitä neljää edellistä. Yli 900 sivua. Mä huitelen jossain sivulla 250 ja risat. Tässä voi, Tikrua lainatakseni, vierähtää jokin tovi.
Yhtenä päivänä, itse asiassa viime keskiviikkona, oli kesä! Istuin pihatuolilla auringossa lukemassa, pelasin isännän kanssa nurtsilla peiton päällä Scrabblea, kuivasin pihalla pyykkiä ja hölkkäsin t-paidassa ja shortseissa. Torstaina olikin sitten jo sadekeli, että se siitä puutarhakalusteiden homepesusta. Homehtuvat mokomat nyt tällä haavaa vain lisää.
Mutta satoi tai paistoi, mä olen iloinen siitä, että saan aamuisin lojua. Juoda kahvin sängyssä, lukea päivän lehden ja jotain kirjaa. Nousta jalkeille vasta yhdentoista jälkeen. Tietysti olisi vielä ihanampaa mennä juomaan se kahvi ja lueskelemaan tuonne ulos, mutta koska kelit nyt ovat mitä ovat, pitää iloita siitä mistä voi, eli vapaasta. Aamulojuminen on yksi elämän suurista nautinnoista.